Makronin tarinan alku
Tunnettu lahtelainen yrittäjä Jalo Paananen perusti Makron Oy:n vuonna 1975. Alkuaikoina yritys palveli kaikkia teollisuudenaloja ja Makron toimitti tuotantokoneita kaikille halukkaille.
Vuosina 1975–1990 Makron kehitti tuotantoteknologioita urheiluvälineiden (suksien ja jääkiekkomailojen), polyuretaanisten jäähdytyspaneelien, elementtitalojen, hirsitalojen ja selluvillaeristeen tuotantoon. Teknologiaa kehitettiin tiiviissä yhteistyössä suomalaisten asiakkaiden kanssa, ja tuotantokoneita vietiin Neuvostoliittoon, Pohjois-Amerikkaan, Pohjoismaihin ja Eurooppaan.
Kahdenvälistä kauppaa Neuvostoliiton kanssa
Bilateraalisen kaupan aikakausi Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli Makronille tuottoisa vuosina 1980–1990. Itämarkkinoilla oli runsaasti kysyntää kaikille kehittyneille teknologioille. Samoihin aikoihin Makron alkoi myös toimia sopimusvalmistajana suomalaisille koneteknologiayrityksille, esimerkiksi Valmetille ja Acotecille. Neuvostoliiton hajoamista seuranneet vuodet 90-luvun alussa olivat vaikeita Makronille, aivan kuten monille muillekin suomalaisille yrityksille.
Yrittäjyys jatkuu
Pekka Leppänen oli onnistunut teknologiayritys Rauten toimitusjohtajana siirtämään yrityksen toiminnan painopisteen Neuvostoliitosta länteen Pohjois-Amerikan toimintaa laajentamalla. Jalo Paananen halusi keskittyä muihin yrityksiinsä ja oli vakuuttunut siitä, että oli löytänyt oikean henkilön tekemään saman suunnanmuutoksen Makronille.
Vuonna 1999 Pekka Leppänen osti Makronin konepajaliiketoiminnan ja Makron-nimen. Konepajatoimintaa käynnistettiin myös Virossa. Makron toimi edelleen suomalaisten projektiyritysten sopimusvalmistajana, muun muassa Metso Panelboardin, Valmetin, Sandvikin, Elematicin ja Makron Engineeringin alihankkijakumppanina.
Makronin kasvuharppaus
Vuonna 2003 Pekka Leppäseen otti yhteyttä itävaltalainen pörssiyhtiö Andritz, joka halusi myydä Hollolassa toimivan konepajaliiketoiminnan keskittyäkseen omaan ydinliiketoimintaansa. Andritzin Hollolan konepajan liiketoiminta oli tuolloin kaksinkertainen Makroniin verrattuna. 2000-luvun alussa monet yritykset siirsivät tuotantoaan Aasiaan. Pekka ei kuitenkaan kieltäytynyt haasteesta eikä riskistä – vuonna 2004 Makron osti Hollolassa sijaitsevan konepajan ja Makronin liikevaihto kasvoi 15 miljoonalla eurolla.
Osaamista koneiden valmistuksen tueksi
Kun suuri kasvuharppaus oli otettu, asiakaspalautteen perusteella oli selvää, että Makronin oli kehitettävä älykkäitä palveluita valmistuksen tueksi. Vuosina 2006–2013 Makron vahvisti koneensuunnittelun, teollisuusautomaation sekä asennus- ja elinkaaripalvelujen osaamistaan ostamalla insinööritoimisto Mekateam Oy:n, automaatioyritys Elmont Oy:n ja osuuden asennusyritys Solmex Oy:stä.
Makron-teknologioiden hankkiminen
Vuonna 2014 Makron osti Makron Engineeringin teknologiat ja liiketoiminnan. Näin hirsitalojen, elementtitalojen, selluvillaeristeen ja sandwich-paneelien tuotantoteknologiat palasivat jälleen Makronin haltuun.
Yhteinen A Promise to Complete ‑brändi
Vuonna 2016 yritys otti käyttöön yhteisen A Promise to Complete ‑brändin ja toi kaiken osaamisensa yhden katon alle. Näin asiakkaiden on helppo hankkia tarvitsemansa palvelut ja Makronin asiantuntijat voivat työskennellä tiiviisti yhdessä.
Makron uudistuu
Vuonna 2020 Makron myi hirsitalotuotannon teknologiat. Hollolan konepajan toiminta päättyi loppuvuonna 2020. Makron keskittyy mekaniikkasuunnitteluun ja teollisuusautomaatioon sekä pidemmälle jalostettuun konepajavalmistukseen Viron konepajassa.
Lahden ja Savonlinnan toimistojen lisäksi Makron avasi suunnittelutoimistot Espooseen ja Mikkeliin.
Makron Oy toimii konsernin emoyhtiönä ja sen tytäryhtiöt ovat Makron Automation Oy, Makron Engineering Oy, Makron Estonia OÜ ja Makron Power Oy.