Lahti Energia
Lahti Energia Oy on Lahden kaupungin omistama omavarainen ja monipuolinen energiayhtiö. Yhtiö perustettiin vuonna 1990, ja sillä on kaksi voimalaitosta: kivihiililaitos Kymijärvi I ja kaasutuslaitos Kymijärvi II. Lahti Energian kaasutuslaitos on CHP-laitos, joka tuottaa sähköä ja kaukolämpöä yhteistuotannolla. Vuonna 2020 Lahti Energia aikoo avata biopolttoainetta hyödyntävän energialaitoksen Kymijärvi III:n, joka korvaa samana vuonna käytöstä poistettavan kivihiililaitoksen.
Kymijärvi II – ensimmäinen laatuaan
Lahti Energian Kymijärvi II -voimalaitos valmistui toukokuussa 2012. Kaasutusvoimalaitos tuottaa 90 MW kaukolämpöä ja 50 MW sähköä Lahden ja sen ympäryskuntien tarpeisiin. Hanke on ensimmäinen laatuaan ja merkittävä sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. Kaasutuslaitos on herättänyt runsaasti kiinnostusta myös maailmalla, ja se toimii esikuvana tulevaisuudessa rakennettaville ekologisemman energiantuotannon voimalaitoksille.
Voimalaitos on maailman ensimmäinen ainoastaan kierrätyspolttoainetta käyttävä kaasutuslaitos. Olennainen osa prosessia on tuotekaasun puhdistus ja siihen liittyvä teknologia. Laitoksessa kaasutetaan syntypaikkalajiteltua, polttokelpoista kierrätyspolttoainetta, jota kerätään lähialueen kotitalouksista ja teollisuudesta. Kymijärvi II:n uuden teknologian on kehittänyt suomalainen Valmet Technologies Oy (aiemmin Metso Power).
Laitoksen teknologiatoimittaja Valmet etsi laitokselle toimittajaa, joka pystyi valmistamaan kaasutustornien kuoret, ja Makron valikoitui näiden valmistajaksi. Makron valmisti kaasutusreaktorit, ristikot ja kaasuputket Valmetin piirustusten mukaan yhdessä Lahti Energian kanssa. Makronin osaomistama yritys Solmex asensi laitoksen kaasutusreaktorit, tuotekaasuputkistot, jäähdyttimet ja suodattimet.
Ongelmanratkaisua ja haastavia asennusolosuhteita
Makron valmisti 24 suurta kaasutustornielementtiä vain kuudessa kuukaudessa. Kukin elementti oli noin 4 metriä korkea, halkaisijaltaan 5 metriä ja painoi yli 20 000 kiloa, joten valmistusprojekti oli mittava. Samanaikaisesti valmistettiin myös yli 65 kaasuputkielementtiä. Makronin raskaan tuotannon osaaminen ja konepajan sijainti Lahden lähellä Hollolassa sopivat täydellisesti projektin tarpeisiin.
Kaasutustornin arinan sisäpinta piti muurata palonkestävällä tiilellä kuivassa tuotantotilassa, jotta muurausjäljestä tuli mahdollisimman laadukas. Kuivauksen aikana myös kidevesi tuli saada pois muurauksesta, jotta pystyttiin minimoimaan erilaiset riskit. Muuraus ja kuivaus onnistuivat Makronin tilavassa konepajassa, jossa tehtiin myös hitsaus- ja maalaustyöt.
24 massiivisen elementin kuljettaminen Hollolasta Kymijärvi II:n työmaalle turvallisesti ja muita tienkäyttäjiä häiritsemättä edellytti huolellista logistista suunnittelua. Onneksi paikkojen välinen etäisyys on vain 15 kilometriä ja niiden välillä on leveä tie.
Elementtien asennus voimalaitokseen oli yksi projektin vaativimmista vaiheista. Työntekijät asensivat ja kokosivat elementit hyytävissä talviolosuhteissa 20 asteen pakkasella. Tässä vaiheessa rakennuksessa ei ollut lainkaan kattoa tai seiniä, jotka olisivat suojanneet työntekijöitä sääolosuhteilta yli 30 metrin korkeudella. ”Kymijärvi II oli kokonaisuudessaan todella haastava projekti”, Lahti Energia Oy:n kehitysinsinööri Ismo Nopanen kertoo.
Makronin laadukkaat ratkaisut kestävät laitoksen koko elinkaaren ajan
Lahti Energian ja Makronin yhteistyö oli alusta asti tiivistä. Tornit valmistuivat tiukassa aikataulussa ja lopputulos oli laadukas.
Tunnetko jo Makronin suunnittelu-, teollisuusautomaatio- ja valmistuspalvelut?
Tutustu Makronin sopimusvalmistukseen
Lisätietoa Kymijärvi II:sta
″Makronin valmistamat laitteet ovat toimineet moitteettomasti alusta saakka. Tornien saumoissa ei ole ollut vuotoja. Tornit tulevat kestämään laitoksen koko elinkaaren ajan ilman korjaustarvetta.″
Ismo Nopanen
Kehitysinsinööri
Lahti Energia Oy
